Sosiaalinen media ja plastiikkakirurgia – asiantuntijan näkökulma

Some on nykypäivänä yksi merkittävimmistä tiedonlähteistä – myös silloin, kun haetaan tietoa plastiikkakirurgiasta. Instagram, TikTok ja YouTube tarjoavat runsaasti kuvia, videoita ja potilaskertomuksia, ja moni saa niistä ensikosketuksensa erilaisiin esteettisiin toimenpiteisiin. Vaikka some voi inspiroida ja auttaa löytämään tietoa, sen sisältöön liittyy myös tiettyjä haasteita.  

Somessa korostuvat usein kapeat kauneusihanteet ja täydellisiksi muokatut kuvat. Filtterit, kuvankäsittely ja harkitusti valitut kuvakulmat voivat luoda epärealistisia odotuksia. 

TikTokissa leviävät trendit, kuten niin sanottu “snatched jawline” tai “fox eyes” -look, ovat esimerkkejä siitä, miten nopeasti virtuaaliset kauneusihanteet voivat vaikuttaa siihen, mitä potilaat toivovat vastaanotolla. Muun muassa superjulkkisten ja tunnettujen somevaikuttajien, kuten Kylie Jennerin huulitäytteet tai Bella Hadidin spekuloidut kasvojen piirteet ovat vaikuttaneet kokonaisiin sukupolviin ja heidän käsitykseensä “normaalista”. 

Onkin hyvä muistaa, että todellisuudessa kukaan ei näytä jatkuvasti siltä kuin Instagram postaukset antavat ymmärtää – ei edes plastiikkakirurgian jälkeen. 

Aitoja kokemuksia vai verhoiltua mainontaa?  

Moni jakaa avoimesti omia kokemuksiaan plastiikkakirurgisista toimenpiteistä. Nämä  voivat tuntua monelle merkitykselliseltä vertaistuelta sekä tarjota samalla arvokkaita keskustelunavauksia. On kuitenkin syytä muistaa, että yksittäisen ihmisen kokemukset tai suoranaiset huhut eivät koskaan kerro koko totuutta. Jokainen toimenpide sekä lopputulokset ovat yksilöllisiä ja riippuvat muun muassa potilaan lähtötilanteesta, terveydentilasta ja kudosten ominaisuuksista. 

Vaikuttajamarkkinointi on yleistynyt myös plastiikkakirurgian alalla. Kansainväliset ilmiöt, kuten “Before & After” -videot tai “My Plastic Surgery Journey” -tyyppiset vlogit keräävät miljoonia katselukertoja eri alustoilla. Siksi ontärkeää suhtautua kriittisesti sisältöön, jossa toimenpiteitä esitellään “helppoina” tai “pikaratkaisuina”. Kaikki kirurgiset toimenpiteet  sisältävät riskejä, ja niistä tulee aina keskustella asiantuntijan kanssa. Pelkästään somessa näkyvien mainosten tai muun sisällön perusteella ei kannata tehdä päätöksiä suuntaan tai toiseen.

Some ei tästä huolimatta ole vain iso paha susi, vaan voi olla myös hyödyllinen apuväline: se voi muun muassa auttaa hahmottamaan, mitä kaikkia mahdollisuuksia plastiikkakirurgia tarjoaa. Somen kautta voi myös löytää luotettavia (ja ei-niin-luotettavia) asiantuntijoita sekä seurata alan kehitystä. 

Some onkin voimakas, mutta pahimmillaan myös harhaanjohtava väline tiedonhankintaan. Kun harkitsee plastiikkakirurgisia toimenpiteitä, tärkein tieto saadaan aina asiantuntijan vastaanotolta. Somessa voi huoletta inspiroitua, mutta päätökset omasta kehosta kannattaa tehdä aina vasta huolellisen harkinnan ja lääketieteelliseen tietoon perustuvan  keskustelun pohjalta. 

Varaa aika konsultaatioon, niin keskustellaan yhdessä toiveistasi ja juuri sinulle sopivista ratkaisuista!

‍

Anna Höckerstedt

Plastiikkakirurgi

"Olen plastiikkakirurgian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. Työssäni tavoitteenani on tarjota realistista ja luotettavaa tietoa, jotta jokainen potilas voi tehdä päätöksiä omasta kehostaan turvallisesti ja harkiten."