Ensimmäinen silikoni-implantti laitettiin USA:ssa 1962. Sitä ennen naisten rintoja oli yritetty suurentaa mitä merkillisimmillä menetelmillä huonoin tuloksin. Erilaiset sienet, pallot, säikeet ja silikoniruiskeet korvautuivat pyöreillä, sileillä silikoni-implanteilla, joissa kuoren sisällä oli juoksevaa silikonia. Suurin ongelma leikkausten jälkeen oli rintojen kovettuminen eli kapseloituminen. Rinnasta tuli kova, kipeä ja ruma. Kovettumisen syytä ei tunnettu, joten ongelma […]
Ensimmäinen silikoni-implantti laitettiin USA:ssa 1962. Sitä ennen naisten rintoja oli yritetty suurentaa mitä merkillisimmillä menetelmillä huonoin tuloksin. Erilaiset sienet, pallot, säikeet ja silikoniruiskeet korvautuivat pyöreillä, sileillä silikoni-implanteilla, joissa kuoren sisällä oli juoksevaa silikonia.
Suurin ongelma leikkausten jälkeen oli rintojen kovettuminen eli kapseloituminen. Rinnasta tuli kova, kipeä ja ruma. Kovettumisen syytä ei tunnettu, joten ongelma yritettiin korjata kehittämällä implanttien pintamateriaaleja ja vaihtamalla paikkaa rintalihaksen päältä rintalihaksen alle. Tulokset eri materiaaleista ja menetelmistä olivat ristiriitaisia ja kovettumisongelma jäi pitkäksi aikaa ratkaisua vaille.
Anatominen implantti mullistaa ajattelun
Rintaimplantit olivat edelleen pyöreitä, pehmeitä pusseja. Ensin sileäpintaisia ja myöhemmin karheapintaisia. Vuonna 1996 päivänvalon näkivät uudet anatomiset eli tippamalliset rintaimplantit.
Anatomiset implantit mullistivat ajattelun, koska ensimmäistä kertaa pystyttiin vaikuttamaan rinnan muotoon vaihtamalla implantin korkeutta, leveyttä tai profiilia. Myös leikkaustekniikka muuttui oleellisesti. Viilto tehtiin rinnanaluspoimuun ja yleensä rintaimplantin kärki työnnettiin rintalihaksen alle.
Kapseloitumisen mysteeri valkenee
Hiljalleen myös ymmärrettiin rintojen kovettumisen syy. Kyseessä on bakteerin aiheuttama hidas infektio, joka muodostaa sitkeän, paksun sidekudoskalvon rintaimplantin ympärille. Ja kun syy tiedetään, voidaan vaiva estää.
Olemme vuosien aikana kehittäneet hoitometelmän, jonka ansiosta rintaimplantin kovettuminen on erittäin epätodennäköistä (1). Ja kun oma tutkimuksemme osoitti, että rintaimplantit parantavat elämänlaatua (2) niin: kaikki hyvin?
Melkein, mutta… Rintaimplantit ovat melko kovia, kiinteitä ja joustamattomia, joista osa muodostaa ns. kaksoiskapselin. Uusimman tiedon mukaan myös hyvin harvinaisena ongelmana voi syntyä ALCL eli pahanlaatuinen lymfooma.
Uudet, edistykselliset rintaimplantit
Niinpä oli ilo törmätä uuteen innovatiiviseen rintaimplanttiin (MOTIVA) noin vuosi sitten. Uusi tekniikka ja hyvin pehmeä sekä elastinen silikonigeeli tekee implantista luonnollisen tuntuisen. Implantti elää naisen mukana: geeli valuu maatessa kylkiä kohden ja seistessä alaspäin. Pyöreä implantti muistuttaa anatomista implanttia seistessä ja normaalia rintaa maatessa. Juokseva geeli on hyvin pehmeää ja rinnan konsistenssi on hyvin lähellä normaalia rintaa.
Pyöreän implantin ei tarvitse kiinnittyä kudoksiin, koska implantti on aina oikein päin. Implantin pinta on erittäin sileä, jolloin se aiheuttaa mahdollisimman vähän kudosärsytystä ja paikallista tulehdusta. Paikallisella pitkäaikaisella ärsytyksellä saattaa olla vuosien varrella merkitystä ALCL:n kehittymiselle.
Uutta innovaatiota on myös implanttiin istutettu siru, jonka avulla implantti voidaan tunnistaa vielä vuosienkin päästä. Kokemus on osoittanut, että hyvin harvat löytävät implanttipassinsa vuosien kuluttua leikkauksesta.
Motiva -leikkauksen jälkeinen hoito
Leikkauksen jälkeen rinta kaipaa tukea pari kuukautta. Brittiläisen ohjeen mukaan Motiva -leikkauksen jälkeen alavartaloa voi treenata, kun leikkauksesta on kulunut kaksi viikkoa, ylävartaloa neljän viikon kuluttua ja kuuden viikon kuluttua voi vapaasti treenata mitä vain.
Tutkimukset
1. Effectiveness of povidone-iodine combined with antibiotic irrigation in reducing capsular contracture rate for cosmetic breast augmentation: a comparative study. S Giordano, H Peltoniemi, P Lilius, A Salmi JPRAS 2012
2. The effects of aesthetic breast augmentation on quality of life, psychological distress and eating disorder symptoms. A prospective study. K Saariniemi, M Helle, A Salmi, P Carpentier, H Peltoniemi, H Kuokkanen Aesth Plast Surg 2012:5