Esteettisen kirurgian vaikuttavuudesta

Plastiikkakirurgia ymmärretään usein jakautuneeksi kahteen ääripäähän: esteettiseen kirurgiaan ja korjaavaan eli rekonstruktiiviseen kirurgiaan. On helppo löytää esimerkkejä korjaavasta kirurgiasta, joilla on ensisijaisesti merkitystä potilaan fyysisen selviytymisen kannalta kuten syöpäkirurgia ja palovammakirurgia.

Nykytiedon valossa on hyvin vaikeaa löytää esteettisen kirurgian toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat vain potilaan ulkonäköön ilman mitään muuta vaikutusta. Kaikilla plastiikkakirurgisilla toimenpiteillä muovataan paitsi fyysistä niin myös psyykkistä terveyttä; toimenpiteet muodostavat lomittuvan jatkumon, jossa esteettisinä pidetyt leikkaukset sekoittuvat korjaaviin leikkauksiin ja päinvastoin. Leikkaus voi vaihtelevassa suhteessa vaikuttaa fyysiseen tai psyykkiseen puoleen. Ero esteettisen ja korjaavan kirurgian välillä on veteen piirretty viiva.

Tri Kai Saariniemi osoitti väitöskirjassaan, että rintojen pienennysleikkauksen vaikutusta potilaan hyvinvointiin ja elämänlaatuun voidaan verrata tekonivelleikkaukseen. Tutkimus osoitti myös, että vaikutus säilyy läpi vuosien eikä kyse ole ns. ”honeymoon-efektistä”, jossa hetken ihanuus katoaa hyvin nopeasti arjen harmauteen.

Omassa tutkimuksessamme seurasimme rintaimplanttien vaikutusta naisten hyvinvointiin. Runsaan puolen vuoden seurannassa kävi ilmi, että rintaimplantit kohottivat naisten itsetuntoa merkittävästi. Myös tyytyväisyys omaan kehoon parani kun taas alttius syömishäiriöihin ja masentuneisuuteen väheni oleellisesti.

Toinen hyvin yleinen leikkaus on vatsanpeitteiden kiristys; vatsa on käynyt löysäksi ja riippuvaksi joko raskauden tai laihduttamisen vuoksi. Seurasimme mitä riippuvan mahan leikkaushoito saa aikaan: naisten elämänlaatu paranee, itsetunto nousee, tehottomuuden ja voimattomuuden tunto vähenee, tyytyväisyys vartaloon lisääntyy, masentuneisuus vähenee, bulimia vähenee, seksi paranee…

Myös kasvojen alueen leikkauksilla on todettu vastaavia positiivisia vaikutuksia ja todennäköisesti kaikki esteettisinä pidetyt leikkaukset vaikuttavat positiivisesti paitsi fyysisesti niin myös psyykkisesti. Tyytyväinen ihminen säteilee tyytyväisyyttään myös ympäristöönsä. Leikkaus vaikuttaa ensisijaisesti tietoiseen ajatteluun, joka heijastuu tiedostamattomaan ajatteluun. Muutokset näkyvät potilaan tyytyväisyyden ja elämänlaadun parantumisena. On huomionarvoista, että muutokset eivät rajoitu vain potilaaseen vaan heijastuvat positiivisesti myös lähiympäristöön.

Kirurgin veitsi on voimakas instrumentti ja sitä tulee käyttää harkiten ja taiten.

Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa leikattiin 100 potilasta, joilla oli eriasteisia psykiatrien määrittämiä sairauksia ja jokin vaivaava fyysinen vika. Pieni tai suuri. Kävi ilmi, että lähes kaikkien psyykkiset oireet helpottivat leikkauksen jälkeen. Helpotuksen suuruus ei ollut verrannollinen fyysisen vian suuruuteen kuten voisi luulla. Saattaa olla, että pienen vian kirurgisella korjaamisella saavutetaan parempi psyykkinen korjautuminen kuin suuren vian korjauksella. Ei ole tarkoitus muuttaa nykyisiä hoitokäytäntöjä psykoterapiasta kirurgiaan vaan muistuttaa kirurgin veitsen voimasta paitsi fyysisen vian korjaajana niin myös mielensopukoihin vaikuttajana. Niin hyvässä kuin pahassa.

Siinä missä komplikaatiota ovat pahasta on sitä myös kevytmielinen leikkausten tai hoitojen kaupittelu. Niinpä esteettisen kirurgian etiikka tulee olla normaalia lääkärin etiikkaa: kuunnella potilasta ja auttaa parhaan kyvyn mukaan. Lähettää potilas eteenpäin jollei omat kyvyt riitä. Auttaa ja tukea. Pelkkä taloudellisen edun etsiminen ei ole hyväksyttävää eikä pitkällä tähtäimellä kanna kauaksi. Lääkärin työn amputoiminen rahan hankinnaksi on henkistä köyhyyttä.

Esteettinen kirurgia ei ole myyntityötä vaan konsultointia. Samalla se sisältää velvollisuuden kertoa mahdollisimman objektiivisesti tarjolla olevista hoidoista ja mahdollisuuksista. Jollet tiedä mitä tehdä, niin mieti mitä tekisit jos potilaasi olisi vaimosi, lapsesi, siskosi, isäsi tai äitisi? Leikkaisitko vai jättäisitkö leikkaamatta? Hoitaisitko itse vai lähettäisitkö pätevämmälle kollegalle?

Valitettavasti emme elä ideaalisessa maailmassa ja esteettistä kirurgiaa on varjostanut mm. PIP-skandaali, jossa silikoni-implantteja täytettiin teollisuussilikonilla ja vaarannettiin noin puolen miljoonan naisen terveys. Ei ole myöskään tavatonta, että potilaalle on laitettu erilaiset implantit kuin on annettu ymmärtää. Myös ammattitaidottomuus, välinpitämättömyys ja suoranainen puoskarointi kukoistavat lisääntyvästi. Alalla on toimijoita, joiden etiikka on kukkarossa. 

Lainsäädäntöä tulisi selventää ja tiukentaa sekä antaa valvovalle viranomaiselle paremmat instrumentit valvonnan suorittamiseen ja epäkohtiin puuttumiseen. Puoskarointi tulisi kieltää. Nuorille lääkäreille tulee järjestää koulutusta ja työmahdollisuuksia esteettisen kirurgian parissa. Esteettinen kirurgia on täällä jäädäkseen; sen tulevaisuus on vilpittömässä innossa, rautaisessa ammattitaidossa ja tinkimättömässä peiliin katsomisessa sekä tutkimuksessa, joka seuloo jyvät akanoista: uskomushoidot hoidoista.

Hyvää kesää kaikille lukijoille!‍

Asko Salmi

Kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri

Sairaala KL